Työpajan rahoitus

Työpajan rahoitus koostuu toiminnan ylläpitäjän osuudesta, myytävien palveluiden tuotoista, työpajatoiminnassa tuotettujen tuotteiden myyntituloista, tulosperusteisesta valtionavusta sekä muista avoimesti haettavista rahoituksista. Rahoitusmalli mahdollistaa toiminnan vakinaistamisen.

Valtiolta tuleva rahoitus jakautuu opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön myöntämien rahoitusten kesken. Myös Raha-automaattiyhdistys RAY rahoittaa työpajojen toimintaa avustusten ja hankerahoituksen muodossa.

Työpajan vakinaista toimintaa ei voida perustaa hankerahoituksen varaan, sillä hankkeet ovat määräaikaisia. Sen sijaan on kiinnitettävä huomiota pajan palveluiden kuvaamiseen ja tuotteistamiseen, jotta valmennuspalveluista saatava tuotto kattaisi toiminnan kulut mahdollisimman tehokkaasti.

Kunnat rahoittavat omistamiaan työpajoja suoraan sen hallintokunnan budjetin kautta, jonka alaisuudessa työpaja toimii. Kunta vastaa näissä tapauksissa yleensä tilojen ja laitteiden ylläpitokustannuksista sekä pajoilla toimivan henkilöstön palkkakustannuksista.

Yleinen on myös malli, jossa kunnat vastaavat pajan tilojen ja laitteiden kustannuksista, mutta henkilöstön palkkakustannukset tulevat jonkun erillisen kehittämisprojektin kautta. Palkkakustannukset voivat tulla esim. TE-keskusten, ESR-hankkeiden tai esim. lääninhallitusten rahoitusten kautta.

Työhallinto osallistuu yleensä valmentaujien palkkatukikuluihin sekä ei-palkkaperusteisissa palveluissa olevien valmentautujien kustannuksiin. Joissakin tapauksissa työhallinto maksaa myös työpajalle tuotettavasta palvelusta.