Miten perustan työpajan?

Työpajaa perustettaessa on otettava huomioon mm. alueelliset tarpeet, toimintaympäristö sekä rahoituksen järjestäminen.

Asiakasryhmän ja toimintaympäristön analyysi

Työpajan perustaminen lähtee paikallisten tarpeiden arvioinnista ja asiakasryhmäanalyysistä. On tärkeää kartoittaa ketkä tarvitsevat palveluita, mitä palveluita he tarvitsevat ja ketkä voisivat tuottaa näitä palveluita.

Jo kentällä olevat toimijat on myös hyvä selvittää, sillä pajatoiminnan onnistuminen edellyttää hyvin toimivaa verkostoyhteistyötä.

Työpajojen hallinto rakentuu yleensä pajan perustajatahon mukaan. Kuntien omistamissa pajoissa työpaja on osa jonkun hallintokunnan toimintaa. Yleisimmät hallintokunnat työpajojen taustalla ovat nuorisotoimi, vapaa-aikatoimi, sivistystoimi, sosiaalitoimi ja joissakin myös opetustoimi.

Jos työpajan omistajana on kunta, se vastaa myös pääsääntöisesti pajojen henkilöstön, tilojen, välineiden ja tarvikkeiden kustannuksista. Kunnat voivat hakea henkilöstön palkkakustannuksiin erilaisia hankerahoituksia.

Työpajojen keskeiset yhteistyökumppanit ovat koulut, ammatilliset oppilaitokset, sosiaalitoimi, nuoriso- ja aikuispsykiatria, työhallinto, Kela ja paikalliset yritykset.

Toiminnan taloudelliset edellytykset

Toiminnan käynnistäminen vaatii rahoitussuunnitelman. Pajojen rahoitus koostuu pääasiassa ylläpitäjän rahoituksesta, valtionavustuksista, erikseen haettavista kehittämisrahoituksista sekä valmennuspalveluiden myynnistä koituvista tuotoista.

Sosiaalisen työllistämisen kentällä ollaan siirtymässä yhä enenevässä määrin tilaaja - tuottaja -toimintatapaan, joka edellyttää valmennuspalveluiden kuvaamista ja tuotteistamista.Tähän on syytä kiinnittää huomiota jo pajaa perustettaessa.

Linkkejä ja vinkkejä:

Länsi-Suomen Lääninhallituksen tuottama Hyvät käytännöt käyttöön -Nuorten työpajat 2010 -projektin tuloksia -raportissa on kuvattu muun muuassa pajaprosesseja sekä asiakasryhmä- ja SWOT analyysien tekoa.