Varainkeruu
Linkkejä ja vinkkejä
Kansallisen sivistysliiton kattava opas yhdistyksen varainhankintaan. Taattua tietoa!
Jäsenmaksut
Monissa yhdistyksissä jäsenmaksut ovat pääasiallinen tapa rahoittaa yhdistyksen toimintaa. Jäsenmaksun suuruus päätetään talousarvion hyväksyvässä vuosikokouksessa. Hallitus tekee kokoukselle ehdotuksen jäsenmaksun suuruudesta.
Varsinaisen jäsenmaksun lisäksi voidaan sopia kannatusjäsenmaksusta, joka voi olla sekä yksityisille henkilöille että muille yhteisöille tarkoitettu mahdollisuus tukea yhdistyksen toimintaa. Kannatusjäsenmaksu on yleensä varsinaista jäsenmaksua suurempi.
Rahastonhoitaja valvoo, että jäsenmaksut on maksettu. Jäsenmaksun maksaminen on edellytys äänioikeuden käyttöön yhdistyksen vuosikokouksessa. Jäsenmaksut tulee tarkistaa hyvissä ajoin ennen vuosikokousta ja antaa jäsenille mahdollisuus jäsenmaksun maksamiseen ennen kokousta. Maksukehotus voidaan toimittaa vuosikokouskutsun yhteydessä.
Säännöissä on syytä mainita, koska jäsenmaksun maksamatta jättäneet katsotaan yhdistyksestä eronneiksi.
Mikäli yhdistys kuuluu keskusjärjestöön tai liittoon, osa jäsenmaksusta suoritetaan sinne.
Hallituksen on hyvä toimia oman yhdistyksen edunvalvojana mahdolliseen keskusjärjestöön eli selvittää, mitä etuja jäsenet saavat järjestömaksuilla.
Muu rahoitus
Myyjäiset
Moni yhdistys on ainakin toiminnan alkuvaiheissa rahoittanut toimintaansa myyjäisillä. Varsinkin naisjärjestöillä se on ollut perinteinen tapa kerätä varoja toimintaan.
Onnistuneet myyjäiset vaativat huolellista suunnittelua. Myyjäisten ajankohta, paikka, tiedotus ja myytävien tuotteiden valikointi ja hankinta tulee harkita huolellisesti. Kannattaa valita erityinen myyjäistoimikunta suunnittelemaan ja toteuttamaan myyjäisiä.
Mikäli myyjäisissä on tarkoitus myydä syötävää tai juotavaa, tulee selvittää tarvittavat luvat ja menettelytavat (esimerkiksi hygieniapassin tarve, tuotteiden säilytys tai tarjoilut myyntitilassa, pakkauksiin tulevat merkinnät jne.)
Myyjäisvinkkejä
Erikoistuotteet ovat hyviä myyntivaltteja.
Suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa, jotta tiedottamiseen jää riittävästi aikaa.
Valmistelua helpottaa, jos voidaan osallistua muiden tahojen organisoimiin yhteisiin myyjäistapahtumiin.
Yhdistyksellä voi olla pysyvä kirpputoripöytä, jota hoidetaan huolella.
Tarvittavat luvat tulee olla kunnossa.
Myyntitila ja -pöydät kannattaa järjestää kauniisti ja houkuttelevasti.
Myyjinä toimivat jäsenet edustavat yhdistystä, joten kohteliaisuus ja myönteisyys on tarpeen.
Yhdistys voi samalla markkinoida toimintaansa.
Arpajaiset
Arpajaiset ovat perinteinen tapa kartuttaa yhdistyksen kassaa. Sopivia tilaisuuksia järjestää arpajaisia ovat erilliset tapahtumat, juhlat tai muut yleisötilaisuudet. Myös myyjäisiin voidaan yhdistää arpajaiset.
Mikäli tavara-arpojen yhteenlaskettu myyntihinta jää alle 2 000 euron ja arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa, ei arpajaisiin tarvitse hakea erillistä lupaa.
Yhdistys voi myös toimeenpanna tavara-arpajaiset (ns. miniatyyriarpajaiset) oman jäsenistön keskuudessa, jolloin arpojen yhteenlaskettu arvo ei saa ylittää 500:tä euroa. Arpojen myynnin ja voittojen jaon tulee tapahtua samassa tilaisuudessa.
Yhdistys voi hakea myös bingolupaa, jos sen toiminta on yleishyödyllistä ja yhdistyksen kotipaikka on Suomessa.
Isoja arpajaisia järjestettäessä tarvitaan erillinen lupa. Oman kihlakunnan alueella järjestettäviin arpajaisiin antaa luvan poliisi. Laajempiin arpajaisiin lupa haetaan hakijakuntapaikan lääninhallitukselta. Lupa haetaan kirjallisesti ja se on voimassa kuusi kuukautta kerrallaan. Voittoja tämän tyyppisissä arpajaisissa tulee olla arvoltaan vähintään 35 % arpojen yhteenlasketusta myyntihinnasta.
Arpajaisvinkkejä
Arpajaisvoittojen tulee olla laadukkaita ja ehjiä.
Päävoiton tulee olla riittävän houkuttava arpojen menekin takaamiseksi.
Voitot kannattaa pakata kauniisti.
Voittoja kannattaa pyytää sopivilta tukijoilta.
Yhdistyksen jäsenet voivat halutessaan lahjoittaa voittoja arpajaisiin (kannattaa hyödyntää mahdollisia kädentaitajia tai muita osaajia).
Yrittäjinä toimivat yhdistyksen jäsenet voivat lahjoittaa tuotteitaan arpajaisiin ja markkinoida samalla palveluitaan.
Iloiset arvanmyyjät saavat arpoja paremmin kaupaksi kuin myyntityöhön vastentahtoisesti lupautuneet henkilöt.
Tilaisuudessa jaettavat voitot kannattaa laittaa kauniisti ja houkuttelevasti esille.
Tapahtumat
Yhdistys voi kartoittaa varojaan järjestämällä erilaisia tapahtumia joko omalle jäsenistölle
(esimerkiksi teatterinäytökset) tai suurelle yleisölle (esimerkiksi muotinäytökset, juhlaillalliset, iltamat tai seminaarit).
Sponsorit
Mikäli yhdistyksellä on riittävästi näkyvyyttä ja hyvä maine, yhdistyksen on helppo hankkia sponsoreita tukemaan toimintaansa. Sponsoriksi lähtevien tulee jollain tavoin hyötyä yhteistyöstä. Usein tämä tarkoittaa näkyvyyttä yhdistyksen tapahtumissa ja esimerkiksi nettisivuilla. Sponsori voi myös tehdä erikoistarjouksia yhdistyksen jäsenistölle.
Jäsenkirjeiden postituksessa voidaan sopiville tahoille antaa mahdollisuus mainostaa tuotteitaan tai palvelujaan jäsenistölle. Kyseinen taho kustantaa tällöin joko kokonaan tai osittain jäsenpostituksen.
Sponsorointivinkkejä
Hyvät henkilökohtaiset suhteet ovat pohja pidempiaikaiselle yhteistyölle.
Jatkuva hyvien suhteiden ylläpito on tärkeää.
Yhteistyökumppanit tulee kutsua mukaan yhdistyksen tapahtumiin ja juhliin.
Yhteistyökumppaneita kannattaa muistaa esimerkiksi huomioimalla merkkitapahtumat.
Avustukset
Yhdistys voi hakea toimintaansa avustuksia ja rahoitusta. Hallituksen tulee selvittää millaiseen toimintaan avustusta ja rahoitusta on mahdollista saada ja mistä sitä voi hakea.
Avustuksella tarkoitetaan välitöntä yhdistyksen toimintaan myönnettyä tukea. Tuki voi olla joko kertaluonteinen tai jatkuva. Avustuksia myöntävät erilaiset säätiöt, julkisyhteisöt (kaupungit ja kunnat) tai yleishyödylliset järjestöt (esim. RAY).
Avustuksiin liittyy yleensä selvitysvelvollisuus siitä, miten avustus on käytetty.
Rahoitukset
Erilliset hankkeet rahoitetaan yleensä julkisyhteisöjen myöntämällä rahoituksella. Viime vuosina on toteutettu paljon yhdistysvetoisia ESR-hankkeita. Pääsääntöisesti menettely on se, että yhdistys vastaa toiminnan rahoituksesta ja hakee jälkikäteen myönnettyä hankerahoitusta kuluja vastaan. Yhdistyksellä on siis oltava riittävästi joko omaa tai lainapääomaa hankkeen toteuttamiseen.
Hankerahoitus vaatii erittäin tarkkaa taloudenpitoa. Kaikesta hankkeeseen myönnetystä rahasta on tehtävä tarkat selvitykset. Hankkeisiin liittyy myös kilpailuttamisvaatimus. Kaikki tietyn euromäärän ylittävät hankkeessa käytetyt palvelut tulee kilpailuttaa. Kilpailuttaminen pitää pysytä näyttämään toteen hankerahoittajalle.
Erillisillä hankkeilla on omat ohjausryhmänsä, joihin valitaan jäsenet hankkeen luonteen mukaisesti sopivilta tahoilta. Mukana on aina rahoittajan edustaja.
