Uusimmat kirjoitukset 
Yhdistyksen sääntömääräisissä kokouksissa kokoukselle valitaan erikseen kokousvirkailijat. Esityslistassa on oma kohtansa tälle asialle.
Puheenjohtajan lisäksi kokoukselle valitaan sihteeri, pöytäkirjantarkistajat ja ääntenlaskijat. Ääntenlaskijat voidaan valita myös vasta tarvittaessa ennen äänestyksen tai vaalin alkamista.
On tärkeää pitää jäsenistö tietoisena tehdyistä päätöksistä. Yhdistysavaimella tavoitat jokaisen sähköpostitse lähetettävällä jäsentiedotteella.
Kokousvirkailijat voivat halutessaan osallistua kokouskeskusteluun tai mahdollisiin äänestyksiin tai vaaleihin. Myös puheenjohtaja voi käyttää käsiteltävään asiaan liittyviä puheenvuoroja.
Jokainen valinta kopautetaan nuijalla ja kun kaikki kokousvirkailijat on valittu, kyseinen esityslistan kohta päätetään nuijan kopautuksella.
Kokouksen puheenjohtajan valinta
Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen, jonka jälkeen valitaan kokousvirkailijat. Heti kun kokous puheenjohtaja saadaan valittua, tämä ottaa vetovastuun kokouksesta eli johtaa myös muiden kokousvirkailijoiden valintaa.
Mikäli kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä ja vastuuvapauden myöntämistä, kukaan hallituksen jäsenistä tai muista tilivelvollisista ei voi toimia kokouksen puheenjohtajana. Jos kokous on kuitenkin hyväksynyt sääntömääräisen kokouksen puheenjohtajaksi jonkun tällaisista henkilöistä, hän voi johtaa muut asiakohdat, mutta talousasioita koskeviin kohtiin tulee valita joku muu puheenjohtajaksi.
Kokoukselle paikan päällä valittu puheenjohtaja ei pysty itse esittelemään käsiteltäviä asioita vaan hänen tulee siirtää esittelypuheenvuoro asiasta eniten tietävälle.
Kokouksen sihteeri
Sihteeri kirjaa kokouksen kulun. Lisäksi hän toimii puheenjohtajan apuna kirjaamalla puheenvuoropyyntöjä, auttamalla äänestystilanteissa äänestysjärjestyksen laatimisessa, kirjoittamalla esille vaalien ehdokkaat ja niin edelleen.
Pöytäkirjan tarkistajat
Sääntömääräisen kokouksen pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä tehtävään valitut pöytäkirjantarkistajat.
Suositus on, että pöytäkirjantarkistajat ja ääntenlaskijat olisivat eri henkilöitä. Pöytäkirjan tarkistajien tehtävä on seurata kokouksen kulkua, ja mikäli he toimivat ääntenlaskijoina, seurantatehtävä vaikeutuu.
Ääntenlaskijat
Ääntenlaskijat toimittavat kaikki äänestyksiin ja vaaleihin liittyvät tehtävät. He jakavat ja keräävät äänestys- tai vaaliliput, suorittavat ääntenlaskun, lippujen tarkistuksen ja kirjaavat tulokset puheenjohtajalle, joka lukee ääneen äänestyksen tai vaalin tulokset.
Äänestysmuistioon on merkittävä
- kuinka monta äänestyslippua tai ääntä annettu yhteensä
- montako hylättyä lippua (ja mahdolliset hylkäysperusteet) tai hylättyä ääntä
- montako tyhjää lippua tai ääntä
- montako ääntä yhteensä
- miten äänet jakautuvat
Ääntenlaskijoiden on syytä tulla kokoustilan eteen, josta on parempi seurata käsien nostoa äänestystilanteessa.
Ääntenlaskijat voivat myös itse osallistua äänestykseen tai vaaliin.
Valitseeko yhdistyksen puheenjohtajan hallitus vai kokous. Kyseessä metsästys yhdistys, olen ymmärtänyt hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, kokous yhdistykselle puheenjohtajan. Juhani Katila
Juhani: muistaakseni tämä riippuu yhdistyksen säännöistä. Niissä voidaan esimerkiksi sanoa, että yhdistyksen kokous valitsee hallitukseen puheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan ja 2-4 muuta jäsentä.
Tai että yhdistyksen kokous valitsee hallitukseen 5-7 jäsentä. Ja hallitus sitten järjestäytyy ja valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja muut.
Itse pitäisin ehkä järkevimpänä mallina, että yhdistyksen kokous tekisi tärkeimmät henkilövalinnat, siis valitsisi nimeltä puheenjohtajan ja rahastonhoitajan.
Juhani: tässä vielä tarkennus edelliseen. Mitään “yhdistyksen puheenjohtajaa” ei ole olemassakaan. Aiemmassa kommentissani puhuin yhdistyksen hallituksen puheenjohtajasta.
Yhdistyksen sääntömääräisen tai ylimääräisen kokouksen avaa yleensä hallituksen puheenjohtaja, joka siirtyy sivuun heti kun kokoukselle on valittu puheenjohtaja, kuten yllä kuvataankin.
Korjausta artikkeliin: ääntenlaskija ei voi osallistua vaaliin. Näin mm. Riitesuo 1995 (Yhdistyksen kokousmenettely). Ääntenlaskija on jäävi laskemaan ääniä vaalissa, jossa on itse ehdokkaana.
Uskoisin tämän johtuvan siitä, että suljettua lippuäänestystä (jollaisia käytännössä kaikki vaalit ovat) on vaikeampi kontrolloida kuin avointa äänestystä.
Miten toimitaan yhdistyksen vuosikokouksessa, jos kokous on laillisesti koolle kutsuttu, mutta paikalla on vain hallituksn jäsenet. Kuka johtaa puhetta käsiteltäessä hallituksen vastuuvapauskysymystä? Voidaanko siitä päättää tällaisessa kokouksessa ollenkaan?
Vuosikokouksillehan ei kai ole vähimmäisvaatimusta osallistujamäärässä, joten monissa yhdistyksissä on todennäköistäkin, että paikalla on vain hallituksen jäsenet tai osa heistä.
Itse kysyin tätä asiaa Patentti- ja rekisterihallituksesta ja sain lakimies Varpu Norilolta seuraavan vastauksen:Mikäli kokouksessa ei ole läsnä muita kuin hallituksen jäseniä, heidän esteellisyytensä poistuu ja he voivat tässä tapauksessa päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.