Sääntömääräiset kokoukset

Sääntömääräisillä kokouksilla tarkoitetaan säännöissä määrättyä vuosikokousta, joita voi olla joko yksi tai kaksi vuodessa.

Yhdistyksen vuosikokous käyttää ylintä päätäntävaltaa. Hallitus valmistelee kokouksessa käsiteltävät asiat ja toimeenpanee siellä päätetyt asiat.

Ylimääräinen kokous

Sääntömääräisten kokousten lisäksi voidaan pitää ylimääräinen kokous jonkin tietyn asian käsittelemiseksi. Ylimääräistä kokousta tarvitaan myös silloin, mikäli sääntömääräisessä kokouksessa ei jostain syystä saada käsiteltyä kaikkia sille määrättyjä asioita (esim. tilinpäätös ei ole valistunut ajoissa tai jokin asia on puutteellisesti valmisteltu).

Koolle kutsuminen

Yhdistyksen säännöissä määrätään mihin mennessä vuosikokous on pidettävä ja miten kokouskutsu on toimitettava.

HUOM!

Mikäli kokouksessa käsitellään joitakin seuraavista asioista, ne on mainittava kokouskutsussa. Muuten niistä ei voida tehdä päätöstä.

• sääntömuutos
• kiinteistön luovuttaminen, kiinnittäminen tai huomattavan omaisuuden luovuttaminen
• äänestys- tai vaalijärjestys (yhdistyslaki luku 6, 30§)
• hallituksen, sen jäsenen tai tilintarkastajan valitseminen tai erottaminen
• tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen
• yhdistyksen purkaminen
• "tai muu näihin verrattavissa oleva asia" (yhdistyslaki luku 6, 23-24§).
  

Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Sääntömääräisten kokousten osalta on tärkeätä, että se on kutsuttu koolle säännöissä määrätyllä tavalla. Mikäli näin ei ole, voidaan kaikki kokouksen päätökset todeta mitättömiksi.

Koollekutsumistavan lisäksi voidaan säännöissä määritellä laillisuus ja päätösvaltaisuus osallistujien määrän osalta.

Kokouksessa käsiteltävät asiat

Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat

• toimintakertomus
• esitellään ja vahvistetaan tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
• vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille
  

Syyskokouksessa käsiteltävät asiat

• vahvistetaan toimintasuunnitelma
• vahvistetaan talousarvio ja jäsenmaksun suuruus
• valitaan hallituksen puheenjohtaja
• valitaan uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
• valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat
• tehdään muut mahdolliset henkilövalinnat (esim. keskusjärjestön edustajat)
• muut mahdolliset säännöissä määrätyt
• muut kokouskutsussa mainitut asiat (esim. jäsenten tekemät aloitteet)
  

Mikäli yhdistyksellä on vain yksi vuosikokous, siellä käsitellään kaikki yllämainitut asiat.

Jäsenillä on oltava mahdollisuus tuoda asioita vuosikokouksen käsittelyyn. Siitä on hyvä mainita säännöissä ja muistuttaa jäseniä hyvissä ajoin ennen kokouskutsun laatimista.

Aloitteet tulee toimittaa säännöissä määrätyllä tavalla hallituksen tietoon, jotta ne voidaan laittaa sääntömääräisen kokouksen esityslistaan. Vain esityslistalla olevista asioista voidaan tehdä päätös.

Kokousmenettelyt

Sääntömääräisissä kokouksissa käytettään vakiintuneita kokousmenettelyjä, joista osa perustuu yhdistyslakiin. Päätös voidaan todeta moitteenvaraiseksi, mikäli se ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä.

Kaikki kokouksessa käytettävät menettelyt tulee hyväksyttää kokouksella. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että siihen, miten ja millä periaatteella jokin äänestys tai vaali käytännössä toteutetaan, on saatava kokouksen hyväksyntä.

Katso seuraavaksi

Kokouksen kutsuminen koolle

Kokoustekniset menetelmät