Yhdistys voi sääntömääräisten kokousten lisäksi pitää jäsen- tai kuukausikokouksia. Niistä ei välttämättä ole määräyksiä säännöissä eikä yhdistyslaki velvoita niiden pitämistä.

Yhdistyksen toiminta voi olla sen luonteista, että on tarpeen pitää jäsenkokouksia. Ne ovat hyvä keino aktivoida jäseniä. Erilaisia tehtäviä voidaan hyvin delegoida myös hallituksen ulkopuolisten jäsenten toteutettavaksi. Jäsenkokouksissa voidaan myös ideoida ja kehitellä yhdistyksen toimintaa.

Jäsenkokousten vaihtoehtona voidaan jäsenistölle järjestää erilaisia asiantuntijailtoja, joissa alustuksen pohjalta keskustellaan yhdistyksen toimintaan tai jäsenten toimialaan liittyvistä aihepiireistä.

Jäsenkokous – Koolle kutsuminen

Mikäli jäsenkokouksista on mainintoja säännöissä, jäsenkokoukset kutsutaan koolle säännöissä mainitulla tavalla. Muuten hallitus huolehtii jäsenkokousten valmistelusta ja koollekutsumisesta sopivaksi katsomallaan tavalla.

Jäsenkokous – Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Jäsenkokousten laillisuudesta ja päätösvaltaisuudesta voidaan määrätä säännöissä. Mikäli näitä asioita ei säännöissä ole, voidaan minimiedellytyksenä pitää sitä, että kaikki yhdistyksen jäsenet ovat saaneet hyvissä ajoin tiedon jäsenkokouksesta.

Kokouksessa käsiteltävät asiat

Jäsenkokoukset ovat epävirallisempia kuin sääntömääräiset vuosikokoukset. Niissä käsiteltävät asiat ovat yleensä niitä, joita hallitus on sinne valmistellut. Listalla saattaa olla myös edellisessä jäsenkokouksessa jäsenten esiin nostamia asioita, jotka hallitus on valmistellut päätettäväksi asti.

Kokousmenettelyt jäsenkokouksessa

Kokoustekniset menettelyt antavat hyvän pohjan myös jäsenkokousten läpi viemiseen. On kuitenkin syytä välttää liikaa virallisuutta, jotta keskustelu pysyy luontevana.

Jäsenkokouksissa voidaan käyttää myös toiminnallisia menetelmiä erilaisten uusien ideoiden kehittelyyn.

2

Pidin artikkelia hyödyllisenä