Yhdistyksellä on erilaisia kokouksia, jotka vaihtelevat sen mukaan mitä niissä voidaan päättää ja ketkä niihin osallistuvat. Eri kokouksissa on myös erilaiset menettelytavat.

1. Sääntömääräiset kokoukset, joita on joko yksi tai kaksi vuodessa (syys- ja kevätkokous). Sääntömääräiset kokoukset käyttävät ylintä valtaa.
2. Ylimääräiset kokoukset, joilla tarkoitetaan päätösvallaltaan sääntömääräistä kokousta vastaavaa ja joka on kutsuttu koolle tietyn asian päättämiseksi.
3. Jäsen- tai kuukausikokoukset, joita pidetään tarpeen mukaan. Yhdistyksen toimiala ja toimintatapa vaikuttaa siihen, pidetäänkö jäsenkokouksia vai ei.
4. Hallituksen kokouksissa käsitellään sääntömääräisten kokousten hallitukselle osoittamia ja valtuuttamia asioita.
5. Erilaisten toimikuntien ja työryhmien kokoukset.

Eri kokousten tärkeimmät erot ovat niiden koollekutsumistavoissa, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamisessa, kokousvirkailijoiden valinnassa sekä pöytäkirjan allekirjoittamistavoissa.

Yhdistyksen säännöissä on määräykset sääntömääräisten ja hallituksen kokousten laillisuuden ja päätösvaltaisuuden osalta. Säännöissä on myös kerrottu, kuinka sääntömääräiset kokoukset kutsutaan koolle.

Sääntömääräisissä ja mahdollisesti myös jäsen- ja kuukausikokouksessa kokoukselle valitaan erikseen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkistajat ja ääntenlaskijat. Voidaan toimia myös niin, että jäsenkokouksissa puhetta johtaa hallituksen puheenjohtaja ja sihteerinä toimii hallituksen sihteeri.

Hallituksen kokouksissa puhetta johtaa hallituksen puheenjohtaja ja sihteerinä toimii hallituksen sihteeri.

Pöytäkirjan allekirjoittavat tavallisimmin puheenjohtaja ja sihteeri. On myös mahdollista, että kaikki hallituksen jäsenet allekirjoittavat hallituksen kokousten pöytäkirjat. Voidaan myös käyttää kiertävää allekirjoitusmenettelyä, jolloin allekirjoittajina on aina vuorollaan kaksi hallituksen tai muun toimielimen jäsentä.

4

Pidin artikkelia hyödyllisenä