Päätöksen kyseenalaistaminen
Linkkejä ja vinkkejä
Mitätöntä päätöstä koskevat säännökset yhdistyslaki 27§ ja 33§
Päätökseen tyytymätön voi ilmaista kantansa joko esittämällä eriävän mielipiteen tai vastalauseen, joka kirjataan pöytäkirjaan.
Päätöstä voi vaatia myös mitätöitäväksi tai sitä voi moittia ja jättää moitekanteen.
Eriävä mielipide
Päätökseen tyytymätön kokousosallistuja, joka ei ole myötävaikuttanut päätöksen syntymiseen, voi jättää eriävän mielipiteensä tehtyyn päätökseen.
Pöytäkirjaan merkitty eriävä mielipide vapauttaa asianomaisen vastuusta, mikäli tehdystä päätöksestä on jotain seuraamuksia. Eriävä mielipide ei kuitenkaan vapauta velvollisuudesta noudattaa tehtyä päätöstä niin kauan kun se on voimassa.
Vastalause
Päätökseen tyytymätön voi myös jättää vastalauseen tehtyyn päätökseen. Vastalause tehdään kirjallisena ja siinä on oltava perustelut. Vastalause on toimitettava ennen pöytäkirjantarkistusta.
Huom ! Eriävä mielipide tai vastalause on syytä jättää, mikäli aikoo hakea muutosta tehtyyn päätökseen.
Moitekanne
Yhdistyslain 32 § mukaan yhdistyksen päätöstä voidaan moittia, mikäli se:
- ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä
- on lain vastainen
- on yhdistyksen sääntöjen vastainen.
Moitekanteen jättäjän on osoitettava, että hän ei ole myötävaikuttanut päätöksen syntymiseen.Moitekanne tehdään yhdistyksen kotipaikan alioikeutaan. Moiteaika on kolme (3) kuukautta.
Mikäli moitteenvaraista päätöstä ei moitita ennen moiteajan päättymistä, pidetään päätöstä tämän jälkeen pätevänä.
Mitätön päätös
Päätös voidaan todeta mitättömäksi, mikäli se:
- loukkaa sivullisen oikeutta
- vähentää jäsenelle kuuluvaa erityistä etua tai
- sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta
