Äänestykset

Asiakysymyksissä joudutaan äänestämään mikäli kokouksessa esitetään yksi tai useampi kannatettu vasta- tai muutosehdotus hallituksen tekemälle pääehdotukselle. Pääehdotus tehdään asian esittelyn yhteydessä ja sitä ei tarvitse erikseen kannattaa.

Mikäli esittelyn yhteydessä ei jostain syystä tehdä pääehdotusta, niin pääehdotukseksi tulkitaan ensimmäinen, keskustelussa esiin tullut selkeä ehdotus asian ratkaisemiseksi.

Koeäänestys

Mikäli näyttää siltä, että tulossa on moniportainen ja pitkä äänestys, voi kokoukselle ehdottaa koeäänestystä, jossa testataan saako jokin kannatetuista ehdotuksista selvän enemmistön. Mikäli näin on, voi kokous niin halutessaan yksimielisesti tehdä päätöksen koeäänestyksen pohjalta.

Koeäänestyksen mahdollisuutta voi peilailla käytyyn keskusteluun. Mikäli keskustelun pohjalta näyttää siltä, että jokin ehdotus on selvästi yli muiden, voi ehdottaa koeäänestyksen käyttöä.

Yksityiskohtainen parlamentaarinen äänestysjärjestys

Asiakysymyksistä äänestettäessä käytetään yksityiskohtaista parlamentaarista äänestysjärjestystä, joka tarkoittaa sitä, että äänestyksessä on vastakkain aina kaksi ehdotusta. Äänestysportaita voi olla useampia. Näin voittaneen ehdotuksen taakse saadaan yhdistyslain edellyttämä ehdoton enemmistö eli yli puolet annetuista äänistä.

Huom! Lykkäys- ja hylkäysehdotus käsitellään vain, jos näitä on keskustelun kuluessa ehdotettu ja nämä ehdotukset ovat saaneet kannatuksen.

Avoin vai salainen äänestys?

Äänestystavalla tarkoitetaan sitä, miten ääni käytännössä annetaan. Asiakysymyksissä käytetään pääsääntöisesti avointa kädennostoäänestystä. Voidaan myös käyttää nimenhuutoäänestystä eli jokainen ilmoittaa nimensä kuultuaan oman kantansa asiaan. Puheenjohtaja hyväksyttää kokouksella äänestystavan.

Isoissa kokouksissa voidaan käyttää erityistä äänestyskonetta tai henklöitä pyydetään siirtymään huoneen eri puolille sen mukaan, minkä kannan he ottavat äänestettävään asiaan. Tämä menettely nopeuttaa äänten laskemista.

Asiakysymyksissä käytetään harvoin lippuäänestystä. Harva asia on sen luonteinen, että tarvitsee salaista äänestysmenettelyä. Mikäli asiakysymyksessä käydään useampiportainen äänestys se on todella hidas lippuäänestyksenä toteutettuna.

Mikäli joku jostain syystä vaatii asiakysymyksessä salasita lippuäänestystä, kannattaa kokousta keskusteluttaa asiasta. Äänestysmenettelystä voidaan myös äänestää.

Tasatilanne

Mikäli äänet menevät tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee (ns. puheenjohtajan enemmistö).
Tästä syystä suositellaan, että puheenjohtaja osallistuu äänestyksiin aina. Tasatilanteessa voidaan sitten todeta, mikä oli puheenjohtajan kanta ratkaisevassa äänestyksessä.

Mikäli hän on pidättäytynyt äänestämästä ja tulee tasatilanne, hänen pitää ilmaista kantansa.

Katso seuraavaksi